Lovex Foorumin pššvalikko
www.lovex.fi

 OhjeOhje   HakuHaku   KšyttšjšlistaKšyttšjšlista   KšyttšjšryhmštKšyttšjšryhmšt   RekisterŲidyRekisterŲidy 
 KšyttšjštiedotKšyttšjštiedot   Kirjaudu sisššn tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisššn tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisššnKirjaudu sisššn 

It's over now (JATKETTU 24.07.-08)

 
Lšhetš uusi viesti   Vastaa viestiin    Lovex Foorumin pššvalikko -> Tarina-alue
Nšytš edellinen aihe :: Nšytš seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Jenny---
Juuri kuoriutunut


Liittynyt: 11 Huh 2007
Viestejš: 45
Paikkakunta: Ihmemaa

LšhetšLšhetetty: 26.08.2007 10:12 pm    Viestin aihe: It's over now (JATKETTU 24.07.-08) Vastaa lainaamalla viestiš

Tässä nyt olis tämmönen tarinantekele. Mun mielestä tää eka osa eteni kyllä vähän turhan nopeasti. Ja tää on sen takia nyt näin lyhyt kun tuohon oli järkevä lopettaa. : D
Yritin kyllä korjailla sitä, mutta en onnistunut mitenkään kauhean hyvin.... : DD
Kiitos betauksesta kuuluu LovexD:lle, joka betasi sitä mun edellistäkin tarinaa
ja ystävällisesti suostui sitten betaamaan tätäkin. : )
Ainiin, uskallan melkein 100% varmasti sanoa, että tähän tarinaan EI LIITY LOVEX millään lailla.
Ja kommentteja toivoisin kans. Kaikenlaisia.

Edit: Toi otsikko on sitten WT:n biisistä What have you done.


1. 26.08.-07

Miia avasi vaatekaappinsa oven ja katseli sen sisältöä. Kaapissa oli paljon vaatteita, mutta silti hänellä kesti aina kauan ennen kuin tiesi mitä laittaisi päälleen.
Tänään hänellä oli kuitenkin kiire, joten hän otti kaapista sattumanvaraisesti ensimmäiset housut mitkä näki. Tummansiniset pillifarkut saisivat nyt kelvata. Sen jälkeen hän valitsi paidaksi mustan t-paidan missä luki punaisella "kääpiö". Paita oli harvinaisen osuva, sillä hänellä ei ollut pituutta 160 senttimetriä enempää.
Hän kiskoi vaatteet päällensä ja tarkisti vielä eteisen peilistä, että hiukset ja meikki olivat kohdallaan, ennen kuin kiskoi kengät jalkaansa ja otti koululaukkunsa eteisen nurkasta.
Hänen äitinsä mielestä Miian olisi kuulunut säilyttää laukkua ja muita tavaroita omassa huoneessaan, mutta nyt tämä oli viikon mittaisella työmatkalla, joten Miia sai pitää tavaroitaan missä halusi, koska asui yksin heidän omakotitalossaan.
Miia lukitsi oven ja kiiruhti portaat alimpaan kerrokseen ja sieltä ulos. Koulubussi tulisi aivan pian, hän kiirehti pysäkille ja ehti sinne juuri ja juuri ennen bussia. Hän meni istumaan bussin perälle, missä oli myös paljon hänen ystäviään. He olivat kaikki samassa lukiossa, osa tosin vanhempia tai nuorempia kuin Miia joka kävi toista vuotta lukiota. Miia meni istumaan ystävänsä Nooran viereen, joka näytti siltä, että ei ollut nukkunut viimeyönä laisinkaan.
- Huomenta, tämä mutisi ja vilkaisi Miiaa.
- Huomenta vain, Miia vastasi ja laittoi laukkunsa bussin lattialle.
Noora haroi vaaleita hiuksiaan ja haukotteli.
- Nukuitko sä ollenkaan viimeyönä? Miia kysyi ja virnisti.
- En oikeestaan, Noora vastasi ja kaivoi laukustaan peilin. Hän tutki peilikuvaansa tarkasti ja pöyhi sitten vähän hiuksiaan.
- Vitsit, pitäis kohta käydä kampaajalla. Nää hiukset alkaa olla vähän liian pitkät... Noora mumisi ja laittoi peilin takaisin laukkuun. Miian mielestä Nooran hiuksissa ei ollut mitään vikaa, vaikka ne kieltämättä alkoivat kasvaa hieman ulos mallistaan. Silti puoleenselkään asti juuri ja juuri ulottuvat hiukset pukivat Nooraa loistavasti, Nooralla oli yleensä vain tapana valittaa asioista. Se oli toisinaan ärsyttävä piirre, mutta silti Noora oli yksi
Miian parhaimmista ystävistä.
- Mä haluun samanlaiset hiukset ku sulla, Noora sanoi ja pyöritteli sormissaan Miian pitkiä ruskeita suortuvia.
- Etkä halua, näiden hoitamisessa on kauheesti vaivaa, Miia sanoi ja virnisteli.
Heidän keskustelunsa kuitenkin loppui siihen, koska heidän täytyi jäädä pois kyydistä. He kävelivät vielä yhtä matkaa sisälle, mutta lähtivät sitten eri suuntiin, koska Miia oli vuoden vanhempi kuin Noora, joten heillä ei ollut mitään yhteisiä tunteja. Miia lähti suuntaamaan kohti matematiikan luokkaa ja Noora lähti poikaystävänsä kanssa iloisesti rupatellen etsimään biologian luokkaa.

Päivä meni ohi nopeasti ja ennenkuin Miia huomasikaan, hän istui jo bussipysäkillä yksin. Noora oli lähtenyt poikaystävänsä Tomin kanssa kaupungille, joten Miia oli pyytänyt Terhiä käymään heillä koulun jälkeen.
Yleensä Nooralla oli tapana tulla heille, mutta viimeaikoina Noora oli alkanut viettää entistä enemmän aikaa Tomin ja tämän ystävien kanssa. Tomi oli amiksessa ja saman ikäinen kuin Noora. Noora oli alkanut pyöriä myös Tomin veljen Villen tyttöystävän Juulian kanssa. Juulia ja Miia eivät tulleet toimeen keskenään lainkaan, se saattoi osin johtua siitä, että Juulia oli ihminen joka valitti joka asiasta ja oli nyt ilmeisesti opettanut sen Noorallekkin.
Miia vilkaisi kelloaan ja ihmetteli missä Terhi mahtoi viipyä. Yleensä tämä oli aina ajoissa. Siinä samassa Terhi saapuikin jo kulman takaa.
- Hei, sori että mä oon myöhässä. Kankkonen halus välttämättä saarnata meille ilmastonmuutoksesta, vaikka tunti oli loppunu aikoja sitten, Terhi sanoi silmiään pyöritellen.
- Moi, ei se mitään haittaa, ei se bussi vielä oo tullu, Miia sanoi ja siirsi laukkunsa pois penkiltä, jotta Terhi pääsi istumaan.
He istuskelivat siinä jonkin aikaa jutellen, kunnes bussi vihdoin saapui ja he nousivat kyytiin. Bussin perältä löytyi vapaa paikka joten tytöt istuivat siihen.
- Meille tuli ihan liikaa läksyjä, Kankkonen anto kolme sivua bilsasta, kuvittele, kolme! Terhi selitti. Kankkonen ei ollut Terhin lempiopettajia, eikä kyllä varsinaisesti kenenkään muunkaan.
- Oivoi, meille ei tullu mitään, Miia sanoi virnistellen Terhille.
Tytöt istuskelivat hetken aikaa hiljaisuuden vallitessa kunnnes bussi pysähtyi seuraavalle pysäkille ja kyytiin nousi Tomi, Noora ja Juulia. Nooran kaksi viimeistä tuntia olivat olleet liikuntaa, joten tämän oli ilmeisesti vaihtanut sen jälkeen vaatteita.
Hänellä oli valkoiset pillifarkut ja vaaleanpunainen niskalenkkitoppi joka jätti vatsan paljaaksi. Nooran kasvot olivat olleet vielä aamulla meikittömät, mutta sekin asia oli ilmeisesti päivän mittaan muuttunut.
Nooran lähti tulemaan Miia ja Terhiä kohti kannoillaan Juulia, jolla oli lyhyt tummansininen farkkuhame ja samanlainen toppi, kuin Nooralla. Hieman heidän jäljessään käveli Tomi.
Miia avasi suunsa tervehtiäkseen Nooraa, mutta Noora ei ollut huomaavinaankaan häntä, joten Miia sulki suunsa. Juulia käveli Nooran jäljessä bussin perälle ja irvisti mennessään Miialle voitonriemuisesti.
- Ohhoh... On Noora sitten vähän vaihtanu tyyliä viime näkemältä, Terhi ihmetteli.
- Siltä vähän näyttää... Ei se kyllä vielä aamulla ollu ollenkaan ton näkönen, en mä tajua mikä siihen on menny, vielä viimeviikolla se ei olis laittanu tollasia vaatteita päällensä mistään hinnasta, Miia hämmästeli.
Miia oli aina tiennyt että Noora ei välittänyt samanlaisesta musiikista kuin hän, vaan kuunteli mieluummin esimerkiksi Rihannaa. Tähän asti se ei ollut häirinnyt kumpaakaan, Miia oli rauhassa saanut kuunnella heviä ja Noora mieleistänsä musiikkia. Toisinaan syntyi riitoja, jos kuunneltiin yhdessä musiikia, Terhin kanssa niitä riitoja ei ollut koskaan. He olivat tutustuneet toisiinsa Sonata Arctican keikalla jossa olivat molemmat olleet, vaikka eivät kyseistä bändiä fanittaneetkaan. Sitten Terhi oli muuttanut tänne samaan tuppukylään, missä Miiakin asui ja tytöt olivat ystävystyneet. Terhistä ei välttämättä olisi ulkonäön perusteella uskonut, että tämä kuunteli heviä, Terhillä oli puolipitkät punaruskeat hiukset ja siniset silmät. Hän ei juurikaan käyttänyt mustia vaatteita vaan suosi enemmän ruskeaa, punaista ja valkoista. Bändipaitoja ei Terhin päällä näkynyt oikeastaan koskaan, kun taas Miia suorastaan rakasti niitä.
Tytöt mietiskelivät vielä hetken Nooran äkillistä muuttumista, mutta havahtuivat kun Terhi tajusi heidän pysäkkinsä menneen.
Miia kurkottautui nopeasti painamaan stop-nappia ja juuri liikkeelle päässyt bussi pysähtyi uudelleen. Onneksi heidän pysäkkinsä ei ollut keskellä kaupunkia, sillä siellä olisi pitänyt mennä seuraavalle pysäkille asti.
Kuljettaja mulkaisi tyttöjä äkäisesti, kun nämä marssivat ulos bussista ja kiihdytti tiehensä heti kun tytöt pääsivät ulos.

Miia haki polkupyöränsä pusikosta jonne hän oli jättänyt sen edellisenä iltana ja lähti taluttamaan sitä kohti kotiaan. Terhi asui melkein naapurissa, heidän välissään ei ollut kuin yksi talo ja se oli Nooran ja hänen isänsä. Nooran äiti oli kuollut kun Noora oli ollut pieni. Hänellä oli myös pari vuotta vanhempi veli, mutta tämä ei asunut enää kotona.
Tytöt kävelivät pihaan ja Miia sysäsi pyöränsä sivummalle. Hän kaivoi avaimen laukustaan ja avasi oven, jotta he pääsisivät sisälle.
He riisuivat kenkänsä eteiseen ja veivät koululaukut Miian huoneeseen.
- Syödään vaikka ensin jotain ja katotaan läksyjä sitten jos jaksetaan, Miia puolittain ehdotti ja Terhi nyökkäsi.
He meniv√§t keitti√∂√∂n ja Miia lastasi voileip√§tarvikkeita p√∂yt√§√§n. H√§nell√§ oli huutava n√§lk√§, koska koulussa oli ollut ruokana kaalilaatikkoa, jota h√§n inhosi. Ja niin inhosi Terhikin, ainakin siit√§ p√§√§tellen, miten t√§m√§ katseli silm√§t s√§ihkyen voileipi√§. Miia laittoi kahvia tippumaan ja alkoi raivata p√∂yt√§√§, koska sen p√§√§ll√§ oli kaikenlaista romua. √Ąiti oli l√§htenyt eilen niin kiireell√§, ettei ollut ehtinyt j√§rjest√§√§ tavaroita takaisin paikalleen.
Pöydällä oli kesäiset lomakuvat, äiti oli välttämättä halunnut viedä hänet ja hänen 18-vuotiaan siskonsa Miran Turkkiin lomalle. Heillä oli ollut hauskaa pitkästä aikaa kolmistaan, Miia näki Miraa enään harvoin, koska tämä asui viikot muualla ja yleensä viikonloppuisin kun hän tuli kotiin käymään, hän joko nukkui tai näki kavereitaan.
Miia nosti lehtipinon pois pöydältä ja laittoi sitten pöytään kahvikupit. Kahvikin oli jo ehtinyt tippua.
Tytöt joivat kahvia siinä kauan ja söivät samalla voileipiä. Kumpikaan heistä ei olisi jaksanut enää sen jälkeen tehdä läksyjä, mutta nekin oli pakko tehdä jossakin vaiheessa, joten he päättivät tehdä ne ensin alta pois.
Terhi inhosi biologiaa, se kyllä varmasti johtui osittain siitä että Kankkonen ei ollut hänen lempiopettajansa, vaan Terhin mielestä ärsyttävin ihminen mitä koko koulusta löytyi.
Miia ei ollut saanut läksyjä mistään muusta aineesta kuin matikasta, jossa Terhi oli huippuhyvä joten he sopivat, että jos Miia tekee Terhin biologian läksyt, Terhi voi tehdä Miian matikanläksyt.
Tytöt vaihtoivat kirjoja, ja ei aikaakaan kun läksyt olivat jo valmiit.
- Mennäänkö käymään vaikka koneella tai jotain? Miia kysyi ja Terhi nyökkäsi vastaukseksi.
Miia avasi kannettavan tietokoneen ja he surffailivat ympäriinsä netissä jonkin aikaa. Loppujen lopuksi he päätyivät IRC-galleriaan juttelemaan jonkun Terhin vanhan kaverin kanssa.

He huomasivat pian, että ulkona alkoi olla jo pimeä, joten Terhi päätti lähteä kotiinsa.
- Moimoi, nähdään huomenna, hän sanoi vielä ja katosi sitten ulos ovesta.
Miia meni huoneeseensa ja laittoi Stratovariuksen levyn soimaan. Stratovarius oli ehdottomasti hänen lempibändinsä, häntä harmitti vain se että hän ei ollut koskaan päässyt näkemään sitä livenä.
No, onhan tässä aikaa, hän mietiskeli ja meni keittiöön laittaakseen itselleen iltapalaa, koska kello alkoi olla jo paljon ja häntä väsytti.
Huomenna olisi onneksi lauantai, joten ei tarvisi mennä kouluun.


Noniin, nyt sitten on jatkoa. Eihän tässä edes kestäny kovin kauan. Very Happy
Joo, pahoittelen osan lyhyyttä, mutta se nyt oli järkevintä lopettaa tuohon, vaikkakin loppuu mielestäni hieman töksähtäen.
On kuitenkin hirveän vaikea jatkaa kirjoittamista näinkin pitkän tauon jälkeen ihan yhtäkkiä,
että kestää hetki ennen kuin taasen saa koko jutun jujusta kiinni. Wink
Tämä osaa on betaamaton, mutta päätin sen nyt tänne laittaa,
kun betasta en ole mitään kuullut. Eli ilmoittakaahan virheistä,
niitä kyllä uskoisin sieltä löytyvän.
Palautetta toivon, pyydän ja haluan.


2. 24.07.-08

Stratovariuksen Black diamond tunkeutui vaativana Miian unen, mutta hän ei ollut kuulevinaankaan sitä.
Se olisi kuitenkin vain äiti joka kuuntelisi radiota samalla kun kokkaisi aamupalaa.
Mutta hetkinen, Miia ajatteli, äiti ei ollut edes kotona ja kaikenlisäksi hän kuuntelisi paljon mieluummin Olavi Virtaa ja muita ikivihreitä suomalaisia,
kuin niitä bändejä joista Miia piti. Vaivalloisesti hän pakotti silmänsä auki ja yritti paikantaa ääntä, sen täytyi olla melko varmasti hänen puhelimensa, mutta sitä ei näkynyt missää.
Hän hapuili sitä yöpöydältä ja tyrkkäsi samalla pinon cd-levyjä lattialle, mutta se ei ollut sielläkään. Viimein hän älysi katsoa sängyn alle, ja kuinka ollakkaan, siellä villakoirien seassa lojui hänen vanha ja kärsinyt kännykkänsä.
Miia nappasi sen pois sieltä ja vastasi nopeasti ennenkuin soittaja ehtisi katkaista puhelun.
- Miia, hän sanoi yrittäen kuulostaa pirteältä.
- No huomenta, herätinkö mä? linjan toisessa päässä oli Mira, hänen siskonsa.
- Joo, mutta ei se mitään, ootko sä tulossa tänään kotiin? Miia kysyi ja tukahdutti haukotuksen.
- Joo, oon siellä ehkä puolentunnin sisällä, Mira sanoi.
- Siks mä vaan soitin, että lähtisitkö mun kanssa kanssa tänään ostoksille, voitais käydä vaikka syömässäkin jossain, Mira ehdotti.
- Joo, tottakai, Miia sanoi ilahtuneena. Olisi mukava viettää pitkästä aikaa Miran kanssa aikaa yhdessä.
- Okei, no nähdään kohta, Mira sanoi.
- Juu, moi, Miia hyvästeli ja sulki puhelimen.
Hän kaivautui takaisin peiton alle lämpimään, ja ajatteli nousevansa kyllä ennen kuin Mira tulisi, mutta kuinka ollakkaan hän nukahti uudelleen.

Mira pysäköi auton pihatielle ja lukitsi ovet. Niillä main ei yleensä liikkunut mitään hämäriä tyyppejä, mutta olisi parasta pitää varansa, varsinkin kun auto oli upouusi.
Hän oli saanut sen 18-vuotis lahjaksi, noin puolisen vuotta sitten, ja oli onneksi saanut pian myös ajokortin joten hän saattoi kulkea opiskelumatkat omalla autollaan. Hän valitsi avainnipusta ulko-oveen sopivan avaimen, ja painoi ovenkahvan alas.
Ovi avautui hieman naristen, sisällä oli pimeää ja haisi hieman tunkkaiselle. Miia ei ollut tietysti muistanut tuulettaa ollenkaan. Mira riisui kenkänsä eteiseen ja tiputti laukkunsa lattialle. Pienistä ikkunoista tuli sisään vain vähän valoa ja oli hämärää, joten hän kompasteli hiukan kulkiessaan eteisen poikki.
Miia oli jättänyt kaikki kenkänsä pitkin ja poikin eteisen lattiaa, ja niitä oli tajuton määrä. Ei kukaan ihminen voinut tarvita viittätoista paria samanlaisia tennareita, jos ainut ero niissä oli se, että ne olivat eriväriset.
Mira suuntasi askeleensa kohti yläkertaa jossa oli Miian huoneen lisäksi hänen huoneensa, kaksi vierashuonetta, pieni oleskelutila ja vessa. Alakerrassa oli heidän äitinsä makuuhuone, keittiö, olohuone ja muut vastaavanlaiset.
Hän vei ensin laukkunsa omaan huoneeseensa, ja jatkoi sitten matkaansa kohti Miian huonetta.
Hän koputti ovelle, mutta kun vastausta ei kuulunut hän oletti Miian nukkuvan vieläkin ja kiskaisi oven muitta mutkitta auki.
- Tyypillistä, hän mutisi hiljaa, kun näki Miian tuhisevan onnellisesti sängyssään.
- Herätys, hän sanoi melko kovalla äänellä ja Miia hätkähti hereille. Hetkeen tämä ei sanonut mitään, mutta kömpi kuitenkin ylös.
- Mitä kello on? hän kysyi.
Mira vilkaisi seinällä olevaan kelloon.
- Puoli kymmenen, nyt pistät vauhtia niin lähdetään, mennään sinne kaupungille, Mira muistutti ja hymyili hiukan.
Miia oli aina ollut tavattoman aamu-uninen, olisi nukkunut varmaan iltakymmeneen asti, jos kukaan ei olisi vaivautunut herättämään.
Miia nousi ylös sängystä ja nappasi pyyhkeen tuolin selkänojalta.
Mira meni omaan huoneeseensa ja kuuli Miian kolistelevan alakertaan ja menevän suihkuun. Mira istahti sängyllensä ja katseli huoneessaan ympärilleen.
Hän kieltämättä kaipasi hieman täällä asumista.
Toki hän asui kotona aina viikonloput, mutta viikot hän opiskeli toisessa kaupungissa, ja vaikka se ei ollutkaan kaukana,
oli hänestä ollut fiksumpaa hankkia sieltä asunto, koska muuten hän olisi joutunut heräämään aamulla hirveän aikaisin ehtiäkseen bussiin, ja kotiintulokin olisi venynyt myöhään.
Hän hypisteli sinipunaisessa päiväpeitossa olevaa reikää, ja tutkaili huonettaan. Se oli ollut lähestulkoon aina saman näköinen. Viimeksi se oli tapetoitu kun hän oli mennyt yläasteelle, ja silloin oli hankittu myös uudet huonekalut.
Hän piti huoneestaan, sen kolme seinää olivat vaaleaa, kuviollista tapettia, mutta yksi oli maalattu leiskuvan tulipunaiseksi. Sillä seinällä sijaitsi myös hänen sänkynsä, sängyn yläuolella oli kehystettynä valokuvia vuosien varrelta.
Hänen suosikkikuvansa oli ehdottomasti se mikä oli otettu hänen ensimmäisenä koulupäivänään. Siinä olivat he koko perhe, hän, Miia, äiti ja isä. Kaikki hymyilivät kuvassa onnellisina ja iloisina, kuitenkin vain puolisen vuotta oli kulunut tuon kuvan ottamisesta,
kun äiti ja isä olivat ilmoittaneet eroavansa. Silloin hän ei ollut täysin käsittänyt, mitä se tarkoitti, muutakuin sen että isä muuttaisi pois heidän luotaan, toiseen kaupunkiin.
Nykyisin hän ja Miia kävivät säännöllisesti siellä, olivat joskus jopa yötäkin. Isällä oli nyt uusi vaimo, Jaana nimeltään ja tällä oli myös heidän ikäisiään lapsia.
Jaana oli mukava, kuten myös hänen lapsensa Janita ja Jessica. Janita oli samanikäinen kuin Miia, ja Jessica kaksi vuotta vanhempi. Lisäksi heillä oli isoveli, Jesse nimeltään, mutta tämä asui ulkomailla. Mira havahtui mietteistään siihen kun Miia tömisteli takaisin yläkertaan ja meni ilmeisesti pukemaan. Mira päätti mennä alas, ja laittaa heille jotain pientä syötävää ennen lähtöä.

Mira kaiveli jääkaappia ja laittoi pöytään jugurttia, leipää ja leikkeleitä.
Eiköhän näillä pärjää, hän ajatteli ja istahti pöydän ääreen. Pian Miiakin saapui alakertaan, päällään repaleiset mustat pillifarkut sekä Helloweenin t-paita.
Kädessään hän roikotti kulahtanutta ruisrock-hupparia ja märkien hiuksiensa ympärille hän oli käärinyt pyyhkeen.
- Syö jotain ni lähdetään sitten, Mira kehotti kun Miia istahti pöydän ääreen ja heitti hupparinsa huolimattomasti vieressään olevalle tuolille.
Miia teki itsellensä voileivän ja tutki jugurttipurkkien valikoimaa
- Eikö oo muutaku banaanijugurttia? Miia kysyi ja katsahti siskoonsa kysyvästi.
- Eipä kait, jääkaapissa ei ainakaan ollu, Mira vastasi. Hän oli kokokaan unohtanut, että Miia ei tykännyt banaanijugurtista lainkaan, vaikka pitikin banaanista muuten.
- No, ei voi sitte mitään, Miia totesi ja otti kuitenkin jugurttia. He söivät hiljaisuuden vallitessa ja siivosivat sitten jäljet yhdessä.
Miia laittoa tavarat jääkaappiin samalla kun Mira laittoi likaisia astioita tiskikoneeseen.

Mira meni hakemaan yläkerrasta avaimensa ja rahat, Miian suunnistaessa vessaan laittamaan hiuksiaan. Mira laittoi kaiken tarpeellisen pieneen laukkuun ja lähti sitten alas.
Miiakin oli jo pian valmis, joten he lähtivät autolla kohti kaupunkia iloisesti jutellen.

Miia kiskaisi sattumanvaraisesti ensimmäisen käteensä osuvan paidan hyllystä ja iski sen siskolleen käteen.
- Siinä, se on just hyvä. Nyt käyt vaan kokeilemassa onko se sopiva, hän komensi tuskastuneena. Mira oli välttämättä halunnut tulla käymään H&M:ssä, koska hän tarvitsi kuulemma uuden paidan.
Miia tylsistytti hieman, sillä he olivat viettäneet siellä jo ainakin tunnin, eikä sisko ollut vieläkään löytänyt mieleistää vaatetta.
Mira lähti sovituskoppia kohti ja Miia oli tutkivinaan läheistä mekkoa, koska häntä ei huvittanut seisoskella toimettomana, se veti väkisinkin ihmisten katseita puoleensa.
Hänen ohitseen käveli myyjä, joka katsoi häntä kohteliaan epäuskoisena, ja hän ihmetteli tämän käytöstä, kunnes tajusi millainen se mekko oli, josta hän muka oli ollut niin hirveän kiinnostunut. Mekko oli äitelän vaaleanpunainen, helmassa oli räikeän pinkkiä tylliä ja samanväristä ruusukuviota. Häntä alkoi naurattaa väkisinkin ja hän siirtyi tutkimaan aurinkolaseja. Siitä Mira hänet löysikin viimein kun tuli, ja Miia onnitteli itseään loistavasta valinnasta, sillä Mira päätti ostaa paidan.
- No hyvä, sitten voidaankin lähteä syömään, Miia tokaisi iloisesti ja nappasi mukaansa yhdet aurinkolasit ja meni kassoille päin. Hän maksoi lasit ja Mira maksoi paitansa ja he kävelivät kaupasta ulos ja päättivät etsiä jonkun mukavan paikan missä voisivat käydä syömässä.

He löysivät erään kadun varrelta mukavan ravintolan ja päättivät mennä sinne. Syödessään he juttelivat mukavia ja muistelivat vuosien takaisia hauskoja juttuja.
Miiasta oli pitkästä aikaa hauskaa olla ulkona jonkun perheenjäsenensä kanssa, ja muutenkin oli hauska päästä välillä vähän ulos tuulettumaan.
- Mitä sä muuten aiot sitten kun sä valmistut? hän kysyi Miralta ja tämä laski haarukan kädestään.
- En oo oikeestaan ajatellu sen suuremmin, varmaan hommaan asunnon jostain vähän lähempää teitä, Mira sanoi mietteliäänä.
- Ai kiva, sitte sä voit majottaa mut jos mä en kestä äitiä, Miia naurahti ja työnsi lautasensa kauemmas.
- Mä en jaksa enää yhtään, voitais vaikka lähteä, hän sanoi ja Mira nyökkäsi.
- Joo, mennään kotiin, hän sanoi.
_________________
It's a mystery
The way they disappeared
It's now history
We will never know


Viimeinen muokkaaja, Jenny--- pvm 24.07.2008 5:31 pm, muokattu 2 kertaa
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
dream
konkari


Liittynyt: 09 Syy 2006
Viestejš: 627
Paikkakunta: Kuhmo

LšhetšLšhetetty: 27.08.2007 1:12 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

Tää on ihan hyvä alku, joskin vähän tylsä.
Mutta uskon että tästä on tulossa tosi hyvä tarina.
Kaksi kirjoitusvirhett√§ huomasin, t√§ll√§isess√§ lauseessa:' P√∂yd√§ll√§ oli kes√§iset lomakuvat, √Ąiti oli v√§ltt√§m√§tt√§ halunnut vied√§ h√§net ja h√§nen 18-vuotiaan siskonsa Miran turkkiin lomalle. '
Niin tuossa tuo äiti pitäs olla pienellä ja Turkki isolla.
Mutta muuten en löytänyt kirjoiusvirheitä
Hienoa tekstiä kirjoitat, luen kyllä jatkoa kunhan sitä tulee.
_________________
Ei mun voimat voi riittää siihen, älä säikähdä ei tää paikka tuu muuttuu kuuna päivänä
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti Lšhetš sšhkŲposti Kšy lšhettšjšn sivustolla
manaaja
Aina äänessä


Liittynyt: 14 Tou 2006
Viestejš: 1166
Paikkakunta: Kangasala

LšhetšLšhetetty: 27.08.2007 2:48 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

dream kirjoitti:
Tää on ihan hyvä alku, joskin vähän tylsä.
Mutta uskon että tästä on tulossa tosi hyvä tarina.
Kaksi kirjoitusvirhett√§ huomasin, t√§ll√§isess√§ lauseessa:' P√∂yd√§ll√§ oli kes√§iset lomakuvat, √Ąiti oli v√§ltt√§m√§tt√§ halunnut vied√§ h√§net ja h√§nen 18-vuotiaan siskonsa Miran turkkiin lomalle. '
Niin tuossa tuo äiti pitäs olla pienellä ja Turkki isolla.
Mutta muuten en löytänyt kirjoiusvirheitä
Hienoa tekstiä kirjoitat, luen kyllä jatkoa kunhan sitä tulee.


Näin ei kyllä saisi tehdä,
mutta mitäpä sitä toistelemaan muita, joten kompin.
Lisäilen kuitenkin vielä sen, että vaikka tekstistä löytyisikin virheitä,
on se silti helppolukuista, ei-töksähtelevää tekstiä. ^^'
Vielä kun kuvailet enemmän tunteita ja muutenkin ympäristöä
niin tarinaan on helpompi eläytyä.
_________________
Rockn' Roll is a Way of Life
with some Fuckn' Attitude!
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti Lšhetš sšhkŲposti
LovexD
konkari


Liittynyt: 11 Kes 2006
Viestejš: 570

LšhetšLšhetetty: 27.08.2007 3:41 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

On näköjään huono beta, kun ei tuommosia virheitä huomaa. :'D
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
Jenny---
Juuri kuoriutunut


Liittynyt: 11 Huh 2007
Viestejš: 45
Paikkakunta: Ihmemaa

LšhetšLšhetetty: 27.08.2007 6:12 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

Kiitos kommenteista, korjasin nuo virheet tuolta. :>
Mulla on jotenkin semmonen kummallinen tapa, että kirjoitan esimerkiks kaikki tän tyyppiset kuten 'äiti' isolla.
Pikkuhiljaa yritän päästä siitä eroon. ;>
Lisää kommentteja saa/pitää toki edelleen laittaa. ;D
_________________
It's a mystery
The way they disappeared
It's now history
We will never know
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
_LoveX_LoveR_
vakiokalustoa


Liittynyt: 09 Maa 2006
Viestejš: 249
Paikkakunta: piparkakkutalo

LšhetšLšhetetty: 28.08.2007 2:38 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

Ihan asialliselta vaikuttaa.
Miinusta tulee siitä, että teksti hieman töksähtelee ja oli vähän tylsä.
Juoni, mitä tässä vaiheessa siitä tiiän, vaikutti kuitenkin kiinostavalta.
Jatkahan! Smile
_________________
Come and rescue me
I am burning can't you see.
Smäy<33
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
Monttu^^
vakiokalustoa


Liittynyt: 05 Kes 2006
Viestejš: 208

LšhetšLšhetetty: 28.08.2007 4:53 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

Vaikkuttaa ihan kivalta.
Teksti oli ok luettavaa, vähän kuvailua toivoisin lisää.
Muutenkin tarinassa toistettiin samaa nimeä tai hän-sanaa. Eli saman sanan toistoon voisi kiinnittää enemmän huomiota.
Yksi lause oli, jonka olisin laittanut samalle riville, eli: mutta silti Noora oli yksi Miian parhaimmista ystävistä.
Ja loppu, missä Terhi oli Miian luona kylässä, oli mielestäni jotenkin outo.
Silti, jatkoa voisin lukea ja katosa millaseksi tämä teksti menee : >
_________________
√ĄL√Ą KERRO VALHEITA, JOS ET TIED√Ą NIIDEN OLEVAN TOTTA.
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
Jenny---
Juuri kuoriutunut


Liittynyt: 11 Huh 2007
Viestejš: 45
Paikkakunta: Ihmemaa

LšhetšLšhetetty: 01.09.2007 11:03 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

Kiitos kommenteista.
Jatkan tätä todennäköisesti tässä joskus. Jatkoa on koneella jo pieni pätkä,
mutta omasta mielestäni se on tylsä joten saattaa olla että kirjoitan sen uusiksi.

Olen muuten itsekkin huomannut tuon että mulla on tapana toistaa joitain sanoja vähän liiaksi.
Oon yrittäny päästä siitä eroon, mutta huonoin tuloksin. Eiköhän se tästä ainakin jossain vaiheessa.

Kommentoida saa vieläkin jos joku haluaa tästä osasta jotain sanoa! Wink
Jatkoa on luvassa ehkä ensi viikon aikana.
_________________
It's a mystery
The way they disappeared
It's now history
We will never know
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
Banskususku||
Untuvikko


Liittynyt: 03 Huh 2007
Viestejš: 52
Paikkakunta: Muumilaakso

LšhetšLšhetetty: 19.05.2008 4:49 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

jatkoaa? <:
_________________
www.renoiseband.com, www.heijaste.com
----------------------------
http://www.youtube.com/watch?v=ie1qyf5soSM <3
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti MSN Messenger
Jenny---
Juuri kuoriutunut


Liittynyt: 11 Huh 2007
Viestejš: 45
Paikkakunta: Ihmemaa

LšhetšLšhetetty: 09.07.2008 11:24 am    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

Ryömin ja matelen tänne anelemaan armoa.
Eli siis aluksi syvin anteeksipyyntöni kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat tähän pyytäneet jatkoa,
enkä minä sitä ole aikaiseksi saanut. Nyt sitä kuitenkin olisi, tosin sekin on vielä paperilla, eikä koneella, mutta pystyn nyt jo lähes varmasti lupaamaan,
että sitä tulee tännekkin asti ilmestymään jossain vaiheessa. Vielä sitä en kuitenkaan tänne laita, koska haluan kirjoittaa myös kolmosta ainakin jonkin verran,
että on sitten jotain mistä jatkaa kun kakkosen tänne laitan.
Yritän kuitenkin saada tuon kakkosen ainakin koneelle vielä tämän loppuviikon aikana, eli jatkoa on tulossa.
Toivottavasti joku jaksaa sitä vielä lukea.
_________________
It's a mystery
The way they disappeared
It's now history
We will never know
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
Banskususku||
Untuvikko


Liittynyt: 03 Huh 2007
Viestejš: 52
Paikkakunta: Muumilaakso

LšhetšLšhetetty: 13.07.2008 2:49 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

minä jaksan!
_________________
www.renoiseband.com, www.heijaste.com
----------------------------
http://www.youtube.com/watch?v=ie1qyf5soSM <3
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti MSN Messenger
Jenny---
Juuri kuoriutunut


Liittynyt: 11 Huh 2007
Viestejš: 45
Paikkakunta: Ihmemaa

LšhetšLšhetetty: 24.07.2008 5:34 pm    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiš

Nyt on jatkoa.
_________________
It's a mystery
The way they disappeared
It's now history
We will never know
Takaisin alkuun
Nšytš kšyttšjšn tiedot Lšhetš yksityinen viesti
Nšytš edelliset viestit:   
Lšhetš uusi viesti   Vastaa viestiin    Lovex Foorumin pššvalikko -> Tarina-alue Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejš tšssš foorumissa
Et voi vastata viesteihin tšssš foorumissa
Et voi muokata viestejšsi tšssš foorumissa
Et voi poistaa viestejšsi tšssš foorumissa
Et voi ššnestšš tšssš foorumissa


phpBB © 2001, 2005 phpBB Group